Viisi vinkkiä: Parempaa turvallisuuskoulutusta verkossa

Turvallisuusohjeiden jalkauttamisen suurimmat haasteet

Välttämättömät turvallisuuskoulutukset voivat parhaimmillaan olla osa osallistavan yrityskulttuurin rakentamista. Kun ne on organisoitu oppijat silmällä pitäen, voidaan välttää toisteisuuden ja turhautumisen tunne: samoja itsestään selviltä tuntuvia asioita ei joudu kertaamaan yhä uudelleen.

Kaikissa yrityksissä ohjeistetaan turvallisuusasioita, ja vaaditut turvallisuuskoulutukset on suoritettu. Teoria ei kuitenkaan auta, jos asenne tai priorisointi pettävät. Ohjeistuksista on hyvä muistaa, etteivät ne hyödytä ketään, ellei niitä sisäistetä ja toimita niiden mukaan, sanoo Fortumin Corporate Security Manager Tuomo Linjala.

Linjala kiteyttää suurimmat haasteet turvallisuusohjeiden jalkauttamisessa tavalla, joka varmasti tuntuu tutulta:

1. Miten saada työntekijät lukemaan ohjeita?
2. Miten saada työntekijät ymmärtämään ohjeita?
3. Miten saada työntekijät noudattamaan ohjeita?

Näin onnistut

Pelkkä "älä tee näin" -koulutus tuntuu helposti itsestäänselvältä, pakkopullalta tai oman työn kannalta epäolennaiselta. Alle olemme listanneet muutamat vinkit onnistuneeseen turvallisuusverkkokoulutuksen, tai oikeastaan minkä tahansa koulutuksen toteuttamiseen.

1. Kohdenna koulutukset, ei kaikkea kaikille. Kun kattavuus kasvaa, relevanssi pienenee – tämä tiedonhaun peruslaki soveltuu myös koulutusten suunnitteluun. Sama pätee verkkokoulutuksiin: kannattaa miettiä, miten tarkkaan esimerkiksi eri työlajien ohjeistusta toistaa verkkokurssilla.
2. Pienempi pala on helpompi pureksia. Koulutukset on hyvä pitää lyhyinä ja pieninä kokonaisuuksina (microlearning). Tällöin sisältö on helpompi sisäistää ja keskittyminen riittää kurssin alusta loppuun.
3. Oikeat kanavat ja välineet. Kurssin suunnitteluvaiheessa on hyvä miettiä, missä kanavissa ja millä välineillä kohderyhmän tavoittaa parhaiten. Esimerkiksi paljon liikkuvalle ja matkustavalle henkilöstölle älypuhelin on mukavin vaihtoehto myös oppimiseen.
4. Emootiot. Ihmiset oppivat paremmin asioita, joihin liittyy tunnekokemus. Tätä voi käyttää hyödyksi koulutussisältöjen suunnittelussa. Kun verkkokoulutus herättää jonkin tunteen, ihmiset muistavat sen sisällön paremmin. Vaikka aihe onkin vakava, verkkokurssiin voi laittaa humoristisiakin elementtejä.
5. Sävy ja kieli. Mieti, millä tavalla puhuttelet loppukäyttäjää. Sanotaanko ”tulee noudattaa” vai ”yhteisen turvallisuutemme vuoksi on tärkeää, että me kaikki noudatamme”? Yhä monikielisemmäksi käyvillä työpaikoilla turvallisuusoppiminen ei saa olla kielitaidosta kiinni. Kieliversioiden tarjoaminen on myös hyvää palvelua.
6. Realismi. Turvallisuuskulttuuri ei muutu taikatempuilla – ei edes verkkokoulutuksella. Määrätietoisten ja järjestelmällisten viestintä- ja koulutustoimenpiteiden avulla sitä voi kasvattaa – kunhan johto ja esimiestyö seisovat näkyvästi asian takana.

Positiiviset tunteet organisaatiota kohtaan saavat ihmiset sitoutumaan ja työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen. Hyvä yleisilmapiiri edistää jo itsestään ihmisten halukkuutta tehdä asioita ”oikein”, mikä helpottaa kaikkea jalkauttamista. Kulttuuriin ja luottamuksen ilmapiiriin kannattaa siis panostaa.