Katse omaan napaan - ammatillinen itsereflektio ja miksi siitä pitäisi kiinnostua

Elämme kiihtyvien muutosten työelämässä, jossa joustava ja muutoksiin rakentavasti reagoiva toimintatapa johtaa todennäköisemmin menestykseen

Tämä vaatii meiltä oman työmme sekä muiden työskentelyn johtajina yhä enemmän itsetuntemusta ja oman toiminnan relevanttia reflektointia. Rakentava toiminta eri tilanteissa vaatii kykyä kääntää katse kohti omia toimintatapojamme ja reaktioitamme, vahvuuksiamme ja kehittymisen kohteitamme sekä kykyä vastaanottaa palautetta ja hyödyntää sitä oman kehittymisemme tueksi.

Määrittelisin ammatillisen itsereflektion taitona hahmottaa omaa osaamistamme, toimintatapojamme ja vuorovaikutustaitojamme sekä taitona havainnoida omaa hyvinvointiamme sekä fokuksen ja tehokkuuden säilyttämistä suhteessa työhön. Osa meistä on luonnostaan hyviä tässä reflektoinnissa, mutta valtaosalle sen kehittäminen vaatii harjoittelua, palautetta ja myös tavoitteellista kehittämistä.

Asiantuntijamaisessa ja verkostomaisessa työssä oman osaamisen tunnistaminen ja hahmottaminen suhteessa omaan työverkostoon on tärkeää. Meidän täytyy pystyä tekemään oma osaamisemme näkyväksi, myydä sitä omissa organisaatioissamme sekä yhteistyökumppaneillemme ja myös jatkuvasti ”huoltaa” osaamispakkiamme. Tulosta tehdään niillä asioilla mitä osataan, toisaalta muuttuvassa maailmassa on elintärkeää hahmottaa mitä minun tulisi oppia jatkossa, jotta minulla olisi annettavaa ja menestyisin ja toisaalta minkälaisilla osaamisilla haluan itseni ympäröidä kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden puolesta. Osaamistarpeet muuttuvat osin nopeastikin, ja tämän hahmottamisen työstäminen on jatkuvaa.

Taitavat vaikuttajat tiedostavat omat vahvuutensa

Työ sisältää yhä enemmän vaikuttamista tehtävänimikkeestä riippumatta. Taitavimpia vaikuttajia työssä ovat ihmiset, jotka tiedostavat omat vahvuutensa ja puutteensa, ja pystyvät joustavasti sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin. Johtaminen ja esimiestyö vaatii jatkossa yhä enemmän kykyä yksilölähtöiseen toimintaan, oman toiminta- ja kommunikaatiotyylin muokkaamiseen sekä ihmisten yksilöllisten tyylien lukemiseen ja niihin mukautumiseen. Alan tutkimus osoittaa, että esimiehet ja johtajat, jotka tuntevat itsensä, saavat parempaa tulosta aikaiseksi organisaatioissaan. Rakentava vaikuttaminen on helpommin toteutettavissa, kun tiedät itse, miten reagoit erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi konfliktien tai epäonnistumisten äärellä. Uutta luodaan iteratiivisin menetelmin, kokeilemalla ja tämä altistaa meidät yhä enemmän myös harhalaukauksille.

Elämäntempon kiihtyessä myös työelämän vaatimukset pommittavat meitä jatkuvalla syötöllä, ja kuormittumisen kokemukset sekä psyykkisen hyvinvoinnin vaarantuminen on olemassa oleva riski lähes jokaisella. Omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta on muodostunut yksi työelämän keskeisistä kompetensseista. Kyky havainnoida omia tarpeita sekä joustavasti eri tilanteissa tehdä relevantteja hyvinvointivalintoja on yksi ammatillisen itsereflektion ja itsestä huolehtimisen osa. Omaan hyvinvointiin liittyviin poikkeamiin pitäisi puuttua nopeasti, ja tehdä korjausliikkeet silloin, kun ongelmat eivät ole vielä kärjistyneet.

Hyvät ammatilliset itsereflektiotaidot omaava asiantuntija, esimies tai johtaja on oman osaamisensa sekä sen rajat tiedostava ja jatkuvasti sekä fokusoituneesti uutta oppiva.

Hän kommunikoi ja vaikuttaa toisiin rakentavalla, yksilöllisellä ja joustavalla tavalla, kyeten mukauttamaan omaa toimintaansa palautteen perusteella tai eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Hän osaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja puuttua sen poikkeamiin ja hakea tukea tai apua silloin kun sitä tarvitaan. Ammatillinen itsereflektio on taito, joka vaikuttaa selvästi työssä menestymiseen ja työyhteisössä toimimiseen, ja tämän taidon kehittämisestä tulisi meistä jokaisen olla kiinnostunut.

Kirjoittaja: Mari Jokiranta