Sanotaan, että talousjohtaminen on isossa murroksessa
En voisi olla siitä enemmän samaa mieltä, mutta ymmärrämmekö me talousjohtajat, mitä tämä iso murros oikeastaan tarkoittaa?
Talousaiheiset mediat ovat täynnä artikkeleita ja mielipiteitä tekoälystä, automatisoinnista, datasta, analytiikasta ja ehkä yhtenä isoimpana aiheena, datalla johtamisesta. Olen lukenut lukemattomia artikkeleita ja osallistunut lukuisiin tapahtumiin aiheesta. Itse kiteyttäisin tämän medioissa kuvatun ison murroksen muutamaan lauseeseen seuraavasti:
Tekoäly tuottaa ja jopa analysoi dataa ja mahdollistaa automatisoinnin. Automatisointi vuorostaan tehostaa taloushallinnon prosesseja ja talousjohtajan tärkein tehtävä on tulevaisuudessa johtaa datalla. Datalla johtaminen mahdollistaa nopeamman poikkeamiin tarttumisen sekä haasteiden ja kriittisten pisteiden tunnistamisen. Saamme konkreettisesti sellaista informaatiota, mitä aikaisemmin ei ole ollut saatavissa tai on ollut todella ison manuaalisen työn takana. Data auttaa tunnistamaan esimerkiksi mahdollisia asiakaspoistumia tai uusia potentiaalisia markkinamahdollisuuksia.
Nämä ovat kaikki hienoja ja äärimmäisen tärkeitä asioita, mutta eräs todella relevantti aihe jää liian usein puuttumaan, nimittäin IHMISET.
Mitä, eikö ihmiset olekaan vaan numeroita?
Eikö paras mahdollinen liikevoitto synny toiminnan tehostamisella ja arvokkaalla datalla?
No ei synny – ja tämä talousjohtajankin on ymmärrettävä ja otettava entistä vahvemmin analyyseissaan huomioon, eritoten asiantuntijaorganisaatioissa. Väitän, että isoin talousjohtamisen murros on tästä kiteytetystä murroksesta johtuva seuraus, joka tulee korostumaan jatkossa entistä vahvemmin; IHMISTEN JOHTAMINEN. Talousjohtajan rooli liiketoiminnan strategisena kumppanina, myös henkilöstöasioissa, tulee kasvamaan merkittävästi. Talousjohtajan tulee ymmärtää, että liikevoitto koostuu paljon enemmästä kuin liikevaihdosta ja operatiivisista kuluista.
Siksi kannattaa pohtia ainakin seuraavia kysymyksiä:
- Tunnetko organisaation ihmiset ja miten he suoriutuvat työstään? Onko heillä riittävät ja parhaat mahdolliset työkalut? Ovatko odotukset realistiset? Antaako organisaatio, johto ja lähiesimies parhaan mahdollisen tuen, parhaalle mahdolliselle suoritukselle?
- Mitä heille kuuluu? Tiesitkö, että tunteet kuuluvat myös työpaikalle? Ymmärrätkö että olemme kaikki erilaisia ja yksilöitä? Ymmärrätkö että kaikilla on vahvuuksia ja heikkouksia ja että heikkoudet on hyvä tunnistaa ja vahvuuksia kannattaa vahvistaa?
- Mikä on organisaation kulttuuri? Voiko liikevoitto ikinä olla paras mahdollinen, jos ei vaikeista asioista voida puhua niiden oikeilla sanoilla? Pelätäänkö konfliktia? Saavatko ihmiset olla töissä omina itsenään, ilman pelkoa virheiden tekemisestä tai omien mielipiteiden ilmaisemisesta? Tiedätkö mikä ja kuka sen liikevaihdon sekä kannattavuuden oikeasti mahdollistaa?
- Entä mitä sinulle itselle kuuluu? Saatko itse riittävästi tukea ja ymmärrystä?
Talousjohtajan ymmärrys ihmisen työkäyttäytymisestä korostuu ja vuorovaikutuksen merkitys tulee olemaan kriittinen tekijä myös kannattavuudelle tulevaisuudessa. Tekoäly mahdollistaa, mutta ei tule ikinä korvaamaan ihmisiä. Kun ihmiset osataan ottaa oikeasti huomioon, väitän, että vaikutus näkyy myös sairauspoissaolojen vähenemisenä, joka myös kasvattaa kannattavuutta. On siis sanomattakin selvää, että ihmisiin tulee panostaa ja heidän hyvinvointiin investoida.
Itse olen etuoikeutettu saadessani olla töissä asiantuntijaorganisaatiossa, jonka ydinliiketoiminta on työkäyttäytymisen ymmärtäminen. Tämän lisäksi saan olla hallintotiimin vetäjänä, johon kuuluu myös HR-funktio. Sparraaminen ja prosessien kehittäminen yhdessä HR-funktion kanssa on korvaamatonta, se tuo mukaan näkemyksiä, joita ei talousjohtajana välttämättä ymmärrä ottaa huomioon.
Yritykset on tehty ihmisistä – ilman ihmisiä voit unohtaa kannattavuuden. Ota ihmiset mukaan analyyseihin, niin siinä sinulla onkin vasta arvokasta dataa!
