Hakijakokemuksen vaaliminen tuottaa tulosta rekrytoinnissa
Työnhakija on rekrytoinnin tärkein päätöksentekijä, se on syytä muistaa, kun rekrytoi tänä päivänä. Jos joku kuvittelee, että osaajien houkuttelemiseksi puolihuolimaton työpaikkailmoitus yhdessä nettikanavassa riittää, hän on väärässä.
Vaikka taloudessa on epävarmuustekijöitä, on työllisyystilanne Suomessa hyvä, ja useilla aloilla ja paikkakunnilla kamppaillaan vakavan osaaja- ja työvoimapulan kanssa. Onnistunut rekrytointi vaatii parhaiden ehdokkaiden tunnistamisen, houkuttelemisen, hyvän hakijakokemuksen ja oikean valinnan, puolin ja toisin.
Hyvä hakijakokemus johtaa siihen, että osaaja hakee organisaatioon todennäköisemmin uudelleen. Hakijakokemukselle on merkitystä rekrytoinneissa pitkällä tähtäimellä. Yksittäisen rekrytoinnin takia se on myös keskeistä, sillä kun hakijakokemus on hyvä, vastaanottaa ehdokas todennäköisemmin myös tarjotun paikan. Hakijakokemus antaa jo viitteitä organisaation kulttuurista ja ammattimaisuudesta.
Työn hakemisen tulisi olla helppoa ja läpinäkyvää
Tee rekrytoinnista hakijalle mukava, sujuva ja läpinäkyvä. Viime vuoden työnhakijatutkimuksemme mukaan ylivoimaisesti turhauttavinta työnhaussa on palautteen ja viestinnän puute. Hakijat haluavat tietää milloin valintoja tehdään ja miten kauan he ovat prosessissa mukana. Jo rekrytointia aloittaessa tulisi suunnitella hakijaviestintä kuntoon. Selkeä prosessi ja aikataulutus ennakkoon mahdollistavat osaltaan hyvän hakijakokemuksen.
Hakemisen helppous tarkoittaa muun muassa sitä, että kirjoittamista on kohtuullisesti ilman toistoja, hakulomakkeen täyttämiseen ei kulu paljon aikaa. Hakija voi jättää homman kesken, jos järjestelmästä lävähtää seitsensivuinen lomakehirviö silmille. Älä siis karkota hyviä hakijoita pelottelemalla heitä jo hakuvaiheessa. Mieti mikä on oikeasti tärkeää tietoa, miten saat helpoiten tämän tiedon heiltä, ja missä vaiheessa se on oleellista saada.
Hakijaa helpottaa myös se, että haastatteluajoista ja käytänteistä on helppo sopia. Ei kannata tarjota vain yhtä mahdollista aikaa tietyssä sijainnissa, jonne hakijan on pakko tulla lyhyellä varoitusajalla. Valinnanvapaus ja joustavuus ovat tärkeä osa hakijakokemusta.
Työnantajamielikuva muotoutuu kohtaamisissa
Panosta kohtaamisiin. Ne jättävät tärkeimmän muistijäljen rekrytoinnista ja vaikuttavat vahvasti työnantajakuvaan. Kohtaaminen alkaa ensimmäisestä henkilökohtaisesta kontaktoinnista, joka yleensä on yhteydenotto puhelimitse ja pyyntö haastatteluun. Se jatkuu siihen saakka, kunnes prosessi on ohi ja jatkatte joko eri polkuja tai päädytte kokeilemaan yhteiselämää. Mitä haluat, että hakijalle jää päällimmäisenä mieleen työhaastattelusta ja kohtaamisista?
Hakijakokemuksen parantaminen ei ole ydinfysiikkaa. Haasteellisinta saattaa olla ajan löytäminen, jotta siihen voi panostaa kiireisessä arjessa, sillä kehittäminen vaatii keskittymistä, valmistautumista ja suunnitelmallisuutta. Jokainen kosketus hakijaan, työpaikkailmoituksesta ”ei kiitos”- tai ”tervetuloa taloon” -viestiin muodostaa osaltaan mielikuvaa teistä työnantajana. Ja jokaiseen työnantajaan liittyy mielikuvia, halusi tai ei. On parempi ottaa ohjat käsiin, ja johtaa oman organisaation työnantajamielikuvaa.
Kirjoittajat:
Jonathan Rasmus, rekrytoinnin kehittämispäällikkö
Päivi Montgomery, seniorikonsultti
