Haastattelu: Henkilöarviointi oman kasvun tukena teollisuuden toimialalla

Henkilöarviointi

Henkilöarviointeja käytetään yhtenä rekrytointiprosessin osana tukemaan päätöksentekoa ja minimoimaan virhevalinnan vaaraa. Henkilöarviointien tehtävänä on löytää kuhunkin avoimeen positioon parhaiten soveltuva henkilö, joka viihtyy ja menestyy tehtävässään.

Hakijalle ensimmäinen henkilöarviointitilanne voi olla hyvin jännittävä asia, mutta se on ennen kaikkea ainutlaatuinen mahdollisuus oppia enemmän itsestään ja vahvuuksistaan. Kun uran aikana osallistuu useampaan henkilöarviointiin, hakijan on mahdollista nähdä myös oma kehittymisensä.

MPS:llä tehdään vuosittain lähes 3 500 henkilöarviointia. Psykologikonsulttimme Lotta Lunnela haastatteli teollisuuden alalla uraansa luonutta Jussi Tunturia hänen henkilöarviointikokemuksistaan.

Oletko aiemmin ollut henkilöarvioinnissa?

Olen kyllä, joten tiesin mitä odottaa, eikä itse arviointiprosessi siksi jännittänyt. Henkilöarviointipäivä on usein pitkä ja voi tuntua raskaalta, sillä tehtävät vievät aikaa ja erityisesti aikarajoitteiset kykytehtävät voivat olla vaativia. Aiemman kokemuksen perusteella tiesin, mitkä tehtävät omalla kohdallani ovat niitä raskaimpia ja mitkä puolestaan mielekkäämpiä.

Haastattelu on itselleni tärkein ja luontevin vaihe arvioinnissa. Haastattelussa pääsen kertomaan omin sanoin itsestäni, toimintatyylistäni ja tuomaan omaa persoonaani esille. Konsultin ammattitaidosta kertoo se, että haastattelussa välittyy tunne, että hänellä on hyvä ymmärrys kyseessä olevasta tehtävästä ja sen kriteereistä. Haastattelussa luottamuksellinen ilmapiiri, tunne että ymmärrämme toisiamme ja kuulluksi tuleminen ovat avainasemassa.

Millainen oli elämäsi ensimmäinen henkilöarviointipäivä?

Kun olin aikoinaan ensimmäistä kertaa arvioinnissa pohdin, miten kannattaisi vastata kysymyksiin. Vastaanko mitä oletan konsultin haluavan kuulla, vai mikä on mielestäni haettavan tehtävän kannalta parasta. Luulen, että moni muukin pohtii samaa, kun tulee ensimmäistä kertaa arviointiin. Olen itse sitä mieltä, että tähän on vain yksi oikea vastaus. Vastaa, mitä mieltä itse aidosti olet. Yritys vaikuttaa arviointiin laskelmoiduilla vastauksilla haastattelussa voi kääntyä itseäsi vastaan, sillä henkilöarvioinnissa käytettyjen arviointimenetelmien tulokset saattavat silloin näyttää ristiriitaisilta ja johtaa osaltasi väärään johtopäätökseen. Paras lopputulos syntyy silloin, kun on avoin ja oma itsensä.

Onko arviointeja mielestäsi hyvä tehdä?

Kyllä. Arviointi antaa molemminpuolisen mahdollisuuden tarkistaa, ovatko odotukset työtehtävästä realistisia puolin ja toisin. Henkilöarvioinnissa hakija saa ammattilaisen näkökulman siihen, olisiko kyseinen tehtävä askel oikeaan vai väärään suuntaan ja mitä kannattaa kehittää tai vahvistaa omassa osaamisprofiilissaan.

Jos olisin itse rekrytoimassa, en keksisi syytä, miksi en käyttäisi henkilöarviointia. Arvioinnissa on mahdollisuus saada kattavampi käsitys hakijan persoonasta ja toimintatyylistä. Työhaastattelu yksinään ei välttämättä anna oikeaa kuvaa hakijasta tai tunnista hakijan kaikkea potentiaalia, jos kyseessä on esimerkiksi hyvin vähäpuheinen hakija.

Mitä henkilöarviointi mielestäsi voi parhaimmillaan tarjota hakijalle?

Arvioinnit ovat oivia hetkiä pysähtyä pohtimaan ulkopuolisen ammattilaisen kanssa omia motivaatiotekijöitä, ammatillista kehittymistä ja uratavoitteita. Niiden avulla oppii lisää omasta persoonasta sekä pääsee tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Parhaassa tapauksessa arvioinnit tarjoavat uravalmennusnäkökulman omaan tilanteeseen.

Tiedän, että arviointi jännittää monia etukäteen, mutta arviointia kannattaa ajatella mahdollisuutena vahvistaa omaa itsetuntemusta.

Otit viimeksi osaa MPS:n henkilöarviointiin. Mitä pidit siitä?

Mielestäni paras osio MPS:n henkilöarvioinnissa oli haastattelu. Konsultilla oli hyvät kysymykset, jotka haastoivat ajattelemaan ja herättämään ajatuksia. Haastattelu antoi perspektiiviä ja laittoi pohtimaan omaa motivaatiota ja urasuuntia myös isommassa kuvassa.

Millainen fiilis sinulle jäi arvioinnin jälkeen?

Päällimmäiset ajatukset ovat, että nyt se on sitten ohi ja että parhaansa on tehnyt. Loppu onkin tuloksien odottelua. Arvioinneissa ei onneksi kuitenkaan ole oikeita tai vääriä vastauksia – oma persoona siinä ratkaisee.

Mitä ajattelit, kun sait raportin ja palautetta?

Palautteesta näki, että olimme puhuneet arvioitsijan kanssa samaa kieltä ja olin tullut ymmärretyksi. Eniten olin kiinnostunut raportin yhteenveto- ja suositusosiosta; minulle kokonaiskuva kompetensseistani on tärkeämpää kuin yksittäisten testien pistemäärät.

Mitä mieltä olet siitä, että henkilöarvioinnista on mahdollista saada suullista palautetta kirjallisen lisäksi?

On hyvä, että tällainen mahdollisuus on tarjolla. Oli raportin tuloksista sitten samaa tai eri mieltä, on loppukeskustelu konsultin kanssa hyödyllinen osa prosessia. Palaute on syytä käydä läpi mahdollisimman pian arvioinnin jälkeen, kun arvioinnissa läpikäydyt asiat ovat vielä tuoreena mielessä.

Tunnistatko omalla teollisuuden toimialallasi erityispiirteitä, joita olisi hyvä huomioida henkilöarvioinnissa?

Arvioinnissa tärkeää olisi selvittää millaista toimialan osaamista hakijalla on, kuinka hyvin hän omaksuu uutta tietoa ja miten hakija tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Teollisuudessa tärkein asia on turvallisuus ja siihen liittyen turvallisuuskriittinen ajattelu- ja toimintatapa. Suhtautuminen erilaisiin ohjeistuksiin ja niiden noudattaminen on alallamme oleellista. On hyvä olla rehellinen omasta osaamisestaan, etenkin tällä toimialalla, jossa ollaan tekemisessä laitteiden parissa, joiden kanssa työskentelyyn on oltava vaadittava osaaminen.

Mitä sanoisit ensimmäistä kertaa arviointiin tulevalle?

Kertoisin, että tehtävät ovat hyvin moniulotteisia ja niitä on aika paljon. Niihin kannattaa vastata sen mukaan, mitä tulee ensimmäisenä mieleen. On tärkeää olla avoin, rehellinen ja oma aito itsensä. Myös haastatteluosuudessa kannattaa olla itse aktiivinen ja kysyä.

Muistuttaisin myös siitä, että arvioinneissa keskitytään aina arvioimaan vahvuuksia ja kehittymisalueita suhteessa tehtävälle asetettuihin kriteereihin. Niissä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan siinä katsotaan kokonaisuutta. Eli ideana ei ole tähdätä maksimisuoritukseen ja saada kaikkia tehtäviä tehtyä vaan toimia itselleen luonteenomaisesti. Me kaikki olemme hyviä jossain.