Katariina Kivelä-Hassi on kerryttänyt kokemusta HRD-työn parissa jo yli 20 vuotta. Hänen filosofiansa työhön lähtee ihmiskeskeisyydestä, jossa tärkeä rooli on mm. tunneälyllä, tarkoituksen löytämisellä, sisäisellä motivaatiolla ja psykologisella turvallisuudella. Kivelä-Hassin monipuolinen ura on tuonut kyvyn ymmärtää HRD-asioita monipuolisena kokonaisuutena. Tässä hänen ajatuksiaan sekä vinkit siihen, kuinka toteuttaa toimivaa HRD:tä omassa organisaatiossasi.
Ihmisten merkitys liiketoiminnan menestykselle ymmärretään nykyään paremmin ja paremmin kaiken kokoisissa yrityksissä. Tarve panostaa kulttuurin ja osaamisen kehittämiseen tunnistetaan myös. Joskus HRD-asiat tuntuvat kuitenkin vaikeilta hahmottaa: mitä pitäisi konkreettisesti tehdä ja mistä aloittaa?
Kun mietitään tekemisen vaikuttavuutta, olennaista on systemaattisuus ja punaisen langan rakentaminen. Ei tehdä irrallisia juttuja vaan rakennetaan pitkäjänteisesti tarinaa. Liittyviä asioita on paljon ja siksi koko kenttää voi olla joskus vaikea hahmottaa. Työn voi aloittaa yhtä hyvin yksittäisestä projektista kuin isosta kuvasta, mutta olennaista on, miten asiat liittyvät toisiinsa.
”Otsikkotasolla samatkin asiat voidaan tehdä kovin monella tavalla. Esimerkkinä vaikkapa perehdytys. Parhaimmillaan se on vuosiksi sitoutumista lisäävä inspiroiva startti työsuhteelle tai sitten se on jotain täysin muuta. Toinen usein haastavaksi koettu prosessi on kehityskeskustelut.”, Kivelä-Hassi kertoo. Nämä ovat yksittäisiä asioita, joista paremman HRD:n rakentaminen voidaan aloittaa. Isona kuvana taas voidaan tarttua vaikka koko organisaation strategiaan, mikä onkin luontevin lähtö kehittämiseen.
Aloitit työn sitten isosta tai pienestä, HRD-työ ei ole ”tick in the box” -tekemistä. Sitä kannattaa tehdä aidosti loppukäyttäjälähtöisesti – osallistaen myös henkilöstö prosessien luomiseen ketterän kehittämisen hengessä ja kaikenlaista turhaa byrokratiaa välttäen.
Kun halutaan rakentaa onnistumisen ja tuloksellisuuden kulttuuria, kyse on lopulta pitkälti organisaation ihmisissä piilevän potentiaalin käyttöön saamisesta. Tällöin vaikuttavimmat oivallukset tulevat ihmisten kohtaamiseen liittyvistä kyvykkyyksistä.
Näitä ovat mm. organisaation tunneilmasto ja psykologinen turvallisuus, yhteisestä strategiasta innostuminen ja siihen sitoutuminen sekä työntekijöiden kokemus siitä, että he voivat hyödyntää omia vahvuuksiaan ja toteuttaa omia kehittymistavoitteitaan, jopa uraunelmiaan. Lähijohtamistyössäkin onneksi yhä enemmän aletaan tukea yksilöllisiä kehittymismatkoja parantuneen itsetuntemuksen pohjalta.
Kivelä-Hassi toteaa: ”Aito sitoutuminen tapahtuu yhä enenevässä määrin työn merkityksellisyyden ja sisäisen motivaation vaalimisen kautta. Työntekijät haluavat olla subjekteja – eivät objekteja. Viisas työnantaja tukee työn ja kehittymisen merkityksellisen kokonaisuuden rakentumista.”
Rajallinenkin määrä aktiviteetteja voi olla vaikuttavuudeltaan merkittävää, kunhan kaikki tekeminen linkitetään strategiaan ja tavoitteisiin. Aidosti vaikuttava kehitystyö harvoin tapahtuu vaikkapa yksittäisessä koulutuksessa. Kun asiat tehdään ajatuksella ja viedään huolellisesti loppuun saakka – myös viestinnän keinoin – saadaan parhaat tulokset.
Koska HRD-työ on niin monen asian summa, joskus ulkopuolinen sparraus people-strategian tai HRD roadmapin luomiseen voi antaa merkittävästi vetoapua ja auttaa usein kiireen keskellä tapahtuvaa tekemistä. Joskus kyse voi olla vain jo suunniteltujen asioiden selkeyttämisestä ja jäsentelystä eli sen punaisen langan rakentamisesta erilaisten osatoimintasuunnitelmien välille.
”MPS:llä on paljon kokemusta, asiantuntijuutta ja työkaluja paremman työelämän rakentamiseen. Itse sosiaalitieteilijänä näen vahvuutena ja rikkautena mahdollisuuden yhdistää näkökulmia niin sosiaalitieteen kuin psykologian aloilta, liiketoiminta- ja strategiaymmärrystä unohtamatta. Suhtaudun intohimoisesti aidosti ihmislähtöisen työelämän kehittämiseen ja siinä haluan olla mukana – yhdessä asiakkaidemme ja huipputiimimme kanssa.”, Kivelä-Hassi summaa.
Katariina Kivelä-Hassilla on yli 20 vuotta kokemusta HRD-työn parista.
Jutun ovat kirjoittaneet Katariina Kivelä-Hassi ja Else Halttunen.
Katariina Kivelä-Hassi toimi aiemmin MPS:llä Head of HRD Impact roolissa.
