Tutkimuksen taustaa
Jaksatko johtaa? -tutkimuksella selvitettiin elämän eri osa-alueiden tasapainon merkitystä hyvinvointiin ja jaksamiseen. Tutkimuksessa elämän osa-alueet oli jaettu työhön, kotiin, ystäviin ja harrastuksiin sekä terveyden ylläpitoon. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kunkin elämän osa-alueen tasapainoa tai kuormittavuutta mahdollisen ali- tai ylikuormituksen osalta. Ali- ja ylikuormituksen kriteeristöt oli määritelty osa-alueittain ja jättivät varaa tulkinnalle. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten epätasapaino jollakin elämän osa-alueella vaikutti elämänhallintaan kokonaisuutena. Verrokiksi tutkimukseen kutsuttiin myös muita henkilöstöryhmien edustajia.
MPS-Tutkimuksen lokakuussa 2019 toteuttamaan selvitykseen vastasi 1353 suomalaista johdon ja työntekijöiden edustajaa. Tutkimuksen erilainen lähestymistapa herätti mielenkiintoa johtajissa, sillä kaikista vastanneista peräti 66 % kuului yritysten johtoon. Ylimpään johtoon vastanneista kuului 577 henkilöä eli 43 % kaikista vastanneista ja 23 % keskijohtoon. Loput 34 % vastanneista edustivat muita henkilöstöryhmiä, joista suurimpana asiantuntijat (24 %). Vastanneiden kautta eri kokoiset yritykset ja organisaatiot olivat myös hyvin edustettuina. Vastanneet jakaantuivat tasaisesti alle kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä aina yli 1000 henkilöä työllistäviin organisaatioihin. Myös sukupuolen ja iän perusteella, vastaajat olivat kattavasti edustettuina.
Työ ylikuormittaa noin 60 % ylimmästä johdosta
Tutkimus osoitti, että elämänhallinnan tasapainoon eniten haasteita varsinkin ylimmässä johdossa asettaa ylikuormittuminen työssä. Heistä 40 % koki lievää ja 20 % selkeää ylikuormitusta työssään. Ylimmän johdon ylikuormittuminen työssä heijastui merkittävimmin kokemuksiin sosiaalisten suhteiden sekä terveyden ylläpidossa, eli niistä on jouduttu nipistämään. Ylikuormitus työssä ei sen sijaan vaikuttanut yhtä vahvasti kotiin ja perheeseen, eli se on osa-alue, jossa tasapaino pyritään säilyttämään, vaikka muilla osa-alueilla tasapaino olisikin heikentynyt.
Ylin johto haluaisi vähentää keskimäärin 1,5 tuntia työhön käytettyä aikaa
Vastaajia pyydettiin jakamaan heidän vuorokaudessa kuluttama aika työn, yöunen, kodin, ystävien sekä terveyden ylläpidon osalta. Lisäksi heitä pyydettiin kertomaan, kuinka paljon he toivoisivat pystyvänsä käyttämään aikaa kuhunkin asiaan. Merkittävin ero toteutuneen sekä toivotun ajankäytön suhteen ilmeni työhön käytetyssä ajassa. Keskimäärin ylin johto halusi vähentää työhön käytettyä aikaa vuorokaudessa noin 1,5 tuntia. Työstä vähennettyä aikaa ei kuitenkaan siirrettäisi kotona käytettyyn aikaan, joka koettiinkin eniten tasapainossa olevaksi osa-alueeksi, vaan se lisättäisiin melko tasaisesti sosiaalisten suhteiden ylläpitoon sekä terveydestä huolehtimiseen ja yöuniin.
Riittävä uni auttaa jaksamaan
Yöunien riittävyydellä havaittiin merkittävä vaikutus jaksamiseen sekä stressin tunteeseen. Tuloksissa vertailtiin riittävästi sekä liian vähän unta saavien vastaajien tuloksia ja havaittiin niissä merkittäviä eroja. Riittävästi unta saavista ylimmän johdon vastaajista 60 % koki terveydentilansa ja jaksamisensa olleen hyvällä tai erinomaisella tasolla viimeisen vuoden aikana, kun vastaava osuus liian vähän unta saavien ryhmässä oli vain 26 %. Tulokset olivat lähes identtiset, kun tarkasteltiin epäterveen stressin kokemusta työssä. Riittämätön uni vaikutti voimavarojen ehtymiseen terveyden ylläpidossa, sillä noin 40 % ryhmään kuuluneista vastaajista haluaisi panostaa enemmän omaan terveyteensä. Sama osuus heistä koki selvää ylikuormittuneisuutta työssään.
Huoli epäterveen balanssin jatkumisesta
Vastaajia pyydettiin avoimin kommentein kertomaan suurimmista haasteista jaksamiseen ja elämänhallintaan liittyen. Kommenteissa nousi vahvasti esiin huoli työn ylikuormittavuuden aiheuttaman epätasapainon jatkumisesta. Vaikka ylin johto suhtautuu työhönsä intohimoisesti, on aivan yhtä tärkeää varata aikaa myös palautumiseen ja akkujen lataamiseen. Pitkällä aikavälillä työn ylikuormitus väistämättä johtaa elämänhallinnan kokonaisvaltaiseen epätasapainoon ja voimavarojen loppumiseen.
”Työn ja vapaa-ajan välisen rajan jatkuva hämärtyminen välittyy vahvasti tuloksista. Teknologian kehittyminen tuo myös ei-toivottuja asioita arkeemme, joista yhtenä esimerkkinä ihmisten jatkuva tavoitettavuus. Tuloksista oli ilahduttavaa havaita se, kuinka ylimmässäkin johdossa pyritään kovienkin ristipaineiden alla pitämään huolta kodista ja perheestä. Se oli elämän osa-alueista se, jossa suurin osa vastaajista koki tasapainon vallitsevan”, toteaa MPS-Tutkimuksen Niilo Mäkelä.
Lisätietoja:
Niilo Mäkelä, tutkimusjohtaja | MPS People Analytics
+358 (0)20 746 9578
niilo.makela@mps.fi
Jan Silvonen, asiakkuusjohtaja | MPS People Analytics
+358 (0)40 514 7715
jan.silvonen@mps.fi
