Pari vuotta sitten alkanut poikkeusaika toi asiantuntijatyön johtamiseen kasvun paikan. Työ muuttui monella etätyöksi, työn puurtamiseksi keittiön pöydän äärestä, sohvan nurkasta, työhuoneesta tai saunan lauteilta (todellakin, luin jostain artikkelista, että joku oli tehnyt työpisteen saunaan, joka oli ainut rauhallinen paikka koko asunnossa 😊). Esihenkilön näkymä omaan tiimiin siirtyi kameran taakse ja puheluiden varaan. Nyt viimeistään oli aika pohtia siirtymistä työn seuraamisesta klo 8-16 konttorilla näkymisestä työn tulosten seurantaan. Tässäpä se ensimmäinen pohdinta, mitä tiimiläisen työn tuotos päivä-/viikko-/kuukausitasolla onkaan, mitä tavoitteita seurataan.
Tässä pari huomiotani johtamisen kasvun paikoista:
Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle – jokaisella tiimillä omanlainen tilanne
Tämä pätee niin eri tiimeihin kuin yksilöihinkin. Otetaan esimerkiksi päivittäisjohtamismalli. Yhden tiimin toiminnalle sopii joka aamuiset 15 min tsekkipalaverit, joissa käydään jokaisen työtilanne pikaisesti läpi ja tarvittaessa sovitaan kinkkisimpiin juttuihin uusi tapaaminen. Toiselle tiimille riittää yhteinen tunnin tiimipalaveri kerran kahdessa viikossa. Ja kolmannelle jotain näiden välistä. Se, mikä omalle tiimille ja tavoitteelliselle toiminnalle on parasta, löytyy tiimin tarkoituksen, työn tavoitteiden, lopputulosten ja tiimiläisten yhteistyön kautta. Kokeilemalla oppii!
Asiantuntijatyössä yksilönkin tavat toimia ovat erilaisia. Toiset meistä ovat aamuihmisiä – ”voittajatunti” klo 5–6 – ja toiset meistä ovat iltaihmisiä. Osa meistä kaipaa työkaveria enemmän ja osa vähemmän. Esihenkilö voi huomioida erilaisuuksia pitämällä esimerkiksi henkilökohtaisia tapaamisia toisen kanssa viikoittain ja toisen kanssa kuukausittain. Tässä on myös hyvä käydä yhdessä läpi perusteet, työn tarkoitus ja tavoitteet, sekä vaikutukset muiden tiimiläisten ja sidosryhmien työhön.
Johtamisessa on tunnettava itsensä ja tiimiläisensä, valittava ne johtamisen tavat, joilla parhaiten pystyy tukemaan tiimiläisiä työssään. Avoin keskustelu kaikkien tiimiläisten kanssa siitä, millaiset tavat sopisivat meidän tiimillemme ja rohkea kokeilu sekä niistä oppiminen, auttavat löytämään juuri meille sopivat tavat toimia. Keskustelussa tiimin kanssa lähijohtajan on hyvä keskittyä kuuntelemaan. Se, mikä itsestä voi tuntua parhaalle tavalle, ei välttämättä ole sitä tiimiläisille.
Oman itsensä johtaminen
Lentokoneessa neuvotaan, että laita ensin happimaski itselle ja sen jälkeen auta muita. Tämä neuvo on hyvä muistaa myös esihenkilönä toimiessa. Mikäli et itse pidä huolta itsestäsi, et pysty huolehtimaan muista. Esihenkilön itsetuntemus onkin hyvän johtamisen lähtökohta. Säännöllinen itsereflektio ja sparraus kollegojen tai coachin kanssa auttaa tunnistamaan oman toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita.
Apua johtamisessa kasvamiseen
Rakensimme MPS:llä tähän tilanteeseen avuksi Kasva hybridijohtajana-valmennuksen. Ja, kuten nykytyökin, tämä valmennuskokonaisuus toteutetaan hybridinä. On lähitapaamisia, etätapaamisia, verkkokursseja ja itsenäisiä, tiimin kanssa tehtäviä kokonaisuuksia. Valmennuksen kesto on noin puoli vuotta, jonka aikana ehtii kokeilemaan ja sparrailemaan toisten osallistujien kanssa muutoksia omassa johtamisessa.
Kemppi kokosi ryhmän esihenkilöitä tähän valmennukseen. Miia Ylikorpi, HR-manager, kertoo valmennukseen osallistuvien esihenkilöiden olleen huikean sitoutuneita valmennukseen. ”Sitoutumista edesauttoi se, että osallistujat joutuivat erikseen hakemaan valmennukseen ja pohtimaan hakemuksessaan mm. millaisia haasteita ovat hybridijohtamisessa tunnistaneet ja mihin asioihin tarvitsevat erityisesti tukea. Osallistujien hakemukset toimitettiin myös MPS Prewiselle, joka huomioi esiin nostetuttuja teemoja valmennuksen sisällössä.”
Ylikorpi toteaa, että voi varauksetta suositella valmennusta esihenkilöille ja yrityksille, jotka kaipaavat tukea näihin samoihin ajankohtaisiin haasteisiin. Hybridimalli myös itse valmennuksessa on ollut toimiva.
Osallistujien kommentteja valmennuksen arvokkaimmista kohdista:
- Herätti ajattelemaan omaa toimintaa ryhmässä ja erityisesti esimiestehtävissä. Monesti on parempi kuunnella enemmän ja antaa muiden ajatuksille tilaa. Valmentaja oli motivoitunut ja otti kaikki mielipiteet huomioon
- Valmentajan alustuksia kurssiaiheista sekä valmennuksessa syntyneitä keskusteluja, asioiden pyörittelyä porukalla
- Keskusteluja muiden osallistujien kanssa
- Tiimin ja oma toiminta-analyysi. Myös se tiimin työkirjan täyttäminen oli erittäin hyödyllistä ja nosti tärkeitä asioita esiin
Jos aihe alkoi resonoida, niin otathan yhteyttä, jutellaan olisiko meistä teille apua.
