Lomalla viimeinkin - mitä on hyvä lomailu?

Nyt kesäkaudella on aika ladata akkuja ja palautua taakse jääneestä työrupeamasta

Mitä sitten on hyvä lomailu tai onnistunut palautuminen ja miten omaa hyvinvointia voi tukea lomailun avulla? Aiheesta tekee mielenkiintoista työpsykologista tutkimusta esimerkiksi hollantilaistutkija Jessica de Bloom Tampereen yliopistossa. Tekstissäni olen hyödyntänyt hänen tutkimuksistaan saatuja tietoja.

Lomalla tapahtuvassa palautumisessa eli makropalautumisessa vaikuttaisi tutkimusten valossa olevan enemmän merkitystä sillä, mitä lomallasi teet, kuin sillä kuinka pitkä se on.

Suomessa on suosittu tyypillisesti pitkiä yhtäjaksoisia kesälomia, vaikka lomalla koettu tyytyväisyys ja hyvinvoinnin kokemuksen lisääntyminen kääntyvät laskuun noin kahdeksannen lomapäivän kohdalla. Yleisesti otteen lomalla koettu tyytyväisyys vaikuttaa tutkimustiedon valossa olevan sidoksissa laajemminkin työtyytyväisyyteen, elämäntyytyväisyyteen ja käänteisessä vaikutuksessa uupumukseen. Positiiviset kokemukset, joita lomailussa esimerkiksi tekemisestä saatu nautinto ja rentoutuminen tuottavat, voivat laajentaa katsontakantojamme sekä toimintatapojemme ja kognitiomme joustavuutta.

Loma-aikoina kannattaisi välttää työhön liittyvää negatiivista ruminointia tai ennalta huolehtimista, koska sillä näyttäisi olevan negatiivinen vaikutus myös loman jälkeiseen hyvinvointiin.

Lomanaikaisessa palautumisessa nautinnolla ja mielihyvällä vaikuttaisi tutkimusten valossa olevan keskeinen merkitys - ”Pleasure is really the key”. Lomalla palautumista voi tehostaa hyödyntämällä sekä passiivisia että aktiivisia palautumisen keinoja. Passiivisiin palautumisen keinoihin lukeutuu rentoutuminen ja työstä irrottautuminen, ja kokemus riittävästä palautumisesta ja levosta on loman hyvinvointivaikutusten kannalta tärkeää. Ihmiset yleensä myös nukkuvat sekä pidempää että laadukkaampaa unta loman aikana, ja tämä lisää palauttavaa vaikutusta.

Mieluinen, riittävän haastava ja taitoa vaativa tekeminen, joka mahdollistaa yhteenkuuluvuuden kokemuksia, on loman aktiivisista palautumiskeinoista tärkein.

Loman hyvinvointivaikutusten kannalta mahdollisuudet vapaasti valita omaa tekemistä tehostaa positiivisia vaikutuksia. Harrastukset ja muu mieluinen ja kiinnostava tekeminen tukevat palautumista ja loman jälkeistä hyvinvointia tehokkaammin kuin pelkkä riippumatossa löhöily. Myös tietoinen nauttiminen (”savoring”) tehostaa loman suotuisia vaikutuksia.

Onnistuneinta palautuminen on silloin, kun käytetään joustavasti ja itsetuntoa hyödyntäen palautumisen passiivisia ja aktiivisia keinoja. Palautumisrutiinit ovat sangen kestäviä läpi uran, joten työelämään siirtyvien vaativaa- tai tietointensiivistä työtä tekevien osaajien mahdollisimman toimivien palautumisrutiineiden rakentamista olisi hyvä tukea jo työuran alkuvaiheessa. Toisaalta aina voi opetella nauttimaan, rentoutumaan ja haastamaan itseä sopivalla tavalla - lomallakin.

Kirjoittaja: Mari Jokiranta