Olemme saaneet kiitettävästi vastauksia Huolibarometriimme ja haluamme kiittää kaikkia vastanneita. Toivottavasti saamme vastauksia jatkossakin. Tässä vähän kertausta siitä, miten tilanne on ensimmäisestä blogipäivityksestä (23.maaliskuuta) kehittynyt.
Vastausaineistoa on ehtinyt kertyä kolmen viikon ajalta (viikot 12-14), eikä merkittäviä eroja huolen määrässä ole viikkojen välillä esiintynyt. Huoli-indeksimme vaihteluväli on 0-100 ja se koostuu kolmesta eri mittarista, jotka ovat huolen toistuvuus, vaikutus mielialaan sekä kyky suoriutua päivittäisistä tehtävistä. Indeksin arvo viikolla 13 nousi hiukan ja laski jälleen viikolla 14.
Barometrissa pyydämme vastaajia arvioimaan kriisin pahimman vaiheen keston viikoissa ja vaikuttaa siltä, että Huoli-indeksi ja kriisin arvioitu kesto, kulkevat hyvin saman suuntaisesti. Hiukan optimistisimmassa näkymissä heijastuvat varmasti uutiset siitä, kuinka koronan leviämisen estämiseksi tehdyt toimenpiteet näyttävät Suomessa tepsivän. Viikolla 13, koronaan liittyvät uutiset olivat pelkästään mollivoittoisia, jolloin myös arvio kriisin pahimman vaiheen kestosta kasvoi ja samalla ihmisten huoli. Viikolla 14 uutisoitiin siitä, kuinka liikkumisrajoitukset näyttävät tepsivän, jolloin huoli näyttää hiukan laskeneen, samoin kuin arviot kriisin kestosta.
Mitä korkeampi arvo yllä olevassa kuvassa, on sitä suurempi huoli, huonompi mieliala tai sitä heikommin suoriutuu arkisista tehtävistä (vaihteluväli 0-4). Huoli ihmisten keskuudessa on pysynyt melko vakiona, mutta mielialaan ja kykyyn suoriutua arjesta, kriisi vaikuttaa yhä melko vähän.
Lomakkeella pyydämme vastaajia arvioimaan, kuinka he arvioivat poikkeustilan vaikuttavan mm. heidän työhönsä ja toimeentuloon sekä muutamaan muuhun asiaan.
Naisissa huoli melkein kaikkien väittämien kohdalla on miehiä suurempaa. Merkittävin ero koskee poikkeustilanteen uuvuttavaa vaikuttavuutta. Naisilla huoli uupumisesta on selvästi miehiä isompi.
Lomakkeella pyydetään työntekijä-, esimies- tai johtavassa asemassa olevia henkilöitä kertomaan, mitä tukea he juuri nyt kaipaavat eniten.
Esimies- ja johtavassa asemassa olevat henkilöt kaipaavat selkeää, ajantasaista ja tulevaisuuteen katsovaa viestintää yhteiskunnassa. Monet kaipaavat THL:lta ja hallitukselta selkeitä toimintaohjeita sekä luottoa siihen, että asteittainen paluu normaaliin aloitetaan niin pian kuin mahdollista.
Monet vastanneista peräänkuuluttavat kriisijohtamistaitoja sekä johtajuutta yleensä omilta esimiehiltään. Johtajuudelta odotetaan tällä hetkellä uudistumiskykyä, linjakkuutta sekä päättäväisyyttä ja uskoa tulevaan.
Henkilökohtaisella tasolla monet vastanneista kaipaavat apua etäjohtamiseen neuvojen, hyväksi todettujen käytäntöjen sekä työkalujen avulla. Lisäksi he kaipaavat vertaistukea ja läsnäoloa eli tukea omaan jaksamiseen.
Työntekijöiden vastauksissa tulee hyvin vahvasti esiin henkisen tuen ja läsnäolon kaipuu omalta esimieheltä ja monesta kommentista paistaa syvä huoli omasta jaksamisesta sekä työpaikan säilyvyydestä. Noin viidennes vastanneista ei kaipaa niinkään henkistä tukea, mutta kaipaavat silti ohjeistusta sekä rehellistä tiedottamista. Moni vastanneista myös toivoo ymmärrystä sen suhteen, että etätyö ei ole yhtä sujuvaa ja asioiden edistäminen vie usein normaalia enemmän aikaa.
Yritetään pysyä terveinä ja poissa ihmisjoukoista!
Ystävällisin terveisin Jan Silvonen & Niilo Mäkelä / MPS-Tutkimus
