”Emme halua tehdä tästä verkkokoulutuksesta pakollista, koska pakko ei kuulu meidän kulttuuriin.”
Näin ajatellaan monessa organisaatiossa: opiskelu on vapaaehtoista, verkkokoulutusta ei ole pakko suorittaa.
Miksi pelkäämme pakkoa?
Ehkä siksi, että haluamme pitää yllä mielikuvaa ihanneihmisestä, intohimoisesti itseohjautuvasta osaajasta. Jos tämä mielikuva vastaa todellisuutta ja sisällöt ovat kiinnostavia ja helposti saatavilla, vapaaehtoinen hakeutuminen oppimisen ääreen saattaa toteutuakin.
Täyden vapaaehtoisuuden ja pakon välimaastossa ovat roolipohjaiset suositukset, digitaaliset oppimispolut. Ne toimivat erityisesti silloin, kun rooli on uusi ja opittavaa paljon.
Aina nämä keinot eivät riitä. Pakollisuus on tarpeen silloin, kun työn- tai toimeksiantajan on huolehdittava velvollisuudestaan esimerkiksi lainmukaisuuden tai turvallisuuden suhteen. Näitä sisältöjä saatetaan sitten vähän noloina pahoitella: ”Tämä on tällaista pakkopullaa.”
Asiaa voi kuitenkin katsoa myös toisin
- Pakko on yhtä kuin lupa käyttää aikaa. Suurin osa meistä haluaa priorisoida työssään ne asiat, josta meitä mitataan. Ajan käyttäminen muuhun kuin esimerkiksi asiakas- tai myyntityöhön tuntuu helposti tuhlaamiselta. Kun lupa ajankäyttöön on annettu velvoitteen muodossa, priorisointi on helpompaa. Etenkin tehtävissä, joissa työaika on tarkkaan kellotettu, opiskeluun varataan pakollisuuden kautta systemaattisesti aikaa ja rauhaa.
Pakko on oikeus ottaa aihe omaksi. Oppijan ei tarvitse pohtia, kuuluuko asian hänen toimenkuvaansa tai onko se juuri hänen tehtävissään tarpeen. Asia on jo mietitty. - Pakko merkitsee sitä, että jokaisella on oikeus odottaa, että kollega on sisäistänyt samat asiat ja noudattaa samoja toimintatapoja.
- Pakko on merkki asian painavuudesta. Kun jonkin asian ymmärtäminen ja siihen sitoutuminen on pakollista, voi luottaa siihen, että myös oma esimies ottaa asian vakavasti.
- Pakollisuus myös ohjaa – toivottavasti – siihen, että sisältö on mahdollisimman laadukasta, puhuttelevaa ja muistettavaa. Pakko tekee kohderyhmistä isompia, yhteenlaskettua työaikaa kuluu enemmän, asian tärkeys tulee tehdä selvä. "Mikään ei tule niin kalliiksi kuin huonot bileet." Tätä viisautta mukaillen voi todeta, että etenkin pakollinen verkkokoulutus kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella.
Pakko ei siis välttämättä ole peikko. Se voi olla lupaus: sinulla - meillä - on oikeus tähän.