Projektin lähtökohta

Verkkotyöskentelyyn osallistui noin 500 ihmistä 700:stä. Osallistumisinnokkuus oli meistä hyvä, kertoo Liikenneviraston Liikenteenhallinnan ylijohtaja Tiina Tuurnala.

Meillä Liikennevirastossa koko henkilöstön osallistamista strategiaprosessiin jo strategian laadintavaiheessa pidettiin yhtenä perusperiaatteena. Etenkin arvojen osalta oli itsestään selvää, että henkilöstö on mukana alusta alkaen, sanoo Tuurnala.

Tärkein peruste on luonnollisestikin sitouttaminen strategiaan ja sen toimeenpanoon prosessiin osallistumisen kautta. Saimme henkilöstöltä myös hyviä ajatuksia, jotka huomioitiin johdon linjatessa visiota ja strategisia päämääriä, jatkaa Tuurnala.

Henkilöstö innostui vapaaehtoisesta verkkotyöskentelystä

Henkilöstön ajatusten keräämiseen MPS toteutti kaksi erillistä verkkokyselytyökalua, joista toinen koski strategiaa ja toinen arvoja. Liikenneviraston strategiaprosessin valmisteluryhmä, joka koostui osallistujista eri osastoilta ja tehtävistä, oli määritellyt vision ja ehdotukset strategisista päämääristä sekä arvoaihiot. Näistä henkilöstö sai äänestää verkkotyökaluissa. Jos annetuista ehdokkaista ei löytynyt mieleistä, pystyi työkaluun kirjoittamaan oman ideansa.

Ja henkilöstön panos todella otettiin huomioon uusissa arvoissa ja strategiassa.

Päätetyt arvolupauksemme ovat hyvinkin linjassa henkilöstöltä tulleen palautteen kanssa, Tuurnala sanoo.

Kun verkkokyselyihin oli vastattu ja uusi strategia ja arvot muodostettu, oli aika aloittaa niihin tutustuminen verkkokoulutuksen tukemana. MPS:n toteuttama verkkokoulutus ”Suunta eteenpäin” kertoo miksi uusi strategia tarvittiin ja esittelee uuden vision ja strategian päätavoitteet. ”Kohti hyvinvoivaa Suomea!” –verkkokoulutus syventää opittua ja esittelee uuden strategian sekä sen 12 tavoitetta ja 39 välitavoitetta. Siinä kurssin opiskelija kulkee ”strategiapolkua” eteenpäin askel askeleelta.

Sekä kyselytyökalut että verkkokoulutukset oli suunnattu koko Liikenneviraston henkilöstölle eli noin 700 työntekijälle. Verkkokurssit toteutettiin MPS:n Gimlet™ LMS –järjestelmällä ja kyselytyökalut verkkosivustoina.

Verkkokyselyihin vastaaminen ja verkkokurssien suorittaminen oli Liikenneviraston työntekijöille vapaaehtoista. Henkilöstö otti innolla vastaan mahdollisuuden vaikuttaa työpaikkansa strategiaan ja arvoihin ja osallistumisprosentti olikin sen mukainen.

Verkkotyöskentelyyn osallistui noin 500 ihmistä 700:stä. Osallistumisinnokkuus oli meistä hyvä, toteaa Tuurnala.

Vapaus ja vuorovaikutus verkkotyökalujen valttina

Verkkotyökalujen hyvinä puolina Tuurnala pitää tavoitettavuutta ja vapautta sekä mahdollisuutta vuorovaikutukseen.

Verkkotyöskentelyllä tavoitimme nopeasti koko henkilöstön. Se antoi työntekijöille vapauden osallistua arvojen laadintaan silloin kun itselle parhaiten sopi. Kyselytyökalu tarjosi myös mahdollisuuden vuorovaikutukseen. Henkilöstöllä oli mahdollisuus kirjoittaa työkaluun omia strategia- ja arvoehdokkaitaan sekä nähdä ja äänestää myös muiden osallistujien ideoita.

Verkkotyöskentelyn huonona puolena on tietysti kasvokkain käytävän dialogin puuttuminen. Toisten ajatusten ymmärtäminen on tällöin helpompaa, koska usein hiljainen tieto ja perimmäiset ajatuksen välittyvät paremmin keskustelun, eleiden ja ilmeiden kautta. Verkkotyöskentely ei mielestäni voi milloinkaan kokonaan korvata keskustelua ja asioiden käsittelyä kasvokkain tai ryhmissä. Se on kuitenkin erinomainen tuki, Tuurnala sanoo.

Siitä on nyt reilu vuosi kun Liikennevirastossa alettiin työstämään uutta strategiaa ja arvoja. Ne ovat jalkautuneet käytäntöön vähitellen ja pala kerrallaan.

Tärkeintä on, että ohjausmalli toimii ja tukee strategian toteutumista. Esimerkiksi vuotuinen tulosohjaus ja -tavoitteet toteuttavat systemaattisesti strategiaa. Strategian ja arvojen luonti on helppoa, mutta varsinainen työ alkaa sen jälkeen. Tekemistä riittää vielä meilläkin. Uskon kuitenkin, että yhdessä valmisteltu strategia on helpompi sisäistää jokaisen omassa toiminnassa, sanoo Tuurnala.